Onko Pääsiäinen vain vapaapäivä?

Onks Pääsiäinen vain vapaapäivä?

Palmusunnuntaina Jeesus otettiin vastaan riemuiten. Seuraava viikko oli aika intensiivinen. 

Ensin Pietari raportoi (Mark.11) kuinka Jeesus marssi temppeliin ja puhdisti sen kaikesta rahanvaihtajista ja kaupankäyjistä. Voisi kuvitella, että jos sun myyntikojut ja pöydät käännetään nurin, niin myyjäkavereiden kanssa pannaan riehuja nippuun, mutta tässä Jeesuksesta näkyi toinen puoli, kuluttava tuli, kiivaus, pyhä viha. Voin kuvitella vain, että siinä ei ollut kenelläkään mitään sanottavaa, tiesivät vielä kaikenlisäksi Jeesuksen olevan oikeassa, pelkäsivät, häpesivät ja tottelivat.

Farikseukset, publikaanit ja kirjanoppineet koittivat saada puheista ansaan ja koko miestä tarkasteltiin enemmän kuin media koittaa saada poliitikkoja kiinni väärästä sananparresta. Jeesus vastaili vertauksin suoraan Fariseuksille ja totaalisesti paljasti ja veti alas uskonnollisen näytelmän ja tekopyhän silmänpalvonnan. Fariseuksia harmitti, mutta eivät uskaltaneet tehdä mitään kansan takia. Monessa kohtaa lukee, että kansa oli hämmästyksissään Jeesuksen vastauksista, kukaan ei pystynyt puhumaan pussiin. Lopussa lukee, että kukaan ei enää uskaltanut kysyä mitään, oli aika paljon kakkossijoja jaossa haastajille! Jeesusta tutkittiin ja tentattiin tuo viikko.

Sitten oli aika valmistaa pääsiäisateria samalla kun todellinen uhrilammas oli tutkittu. Tavallisesti juutalainen perhe ottaa virheettömän karitsan kotiinsa kolme päivää ennen teurastamista jotta a) toteavat sen virheettömäksi ja b) syntyy myös tunneside karitsaan. Pääsiäisuhri ei ole merkityksetön, eikä vain juhla-ateria, vaan sen pitää tuntua sillä se on esikuvallinen.

Viimeisellä aterialla Jeesus näytti mallia nöyrästä palvelemisesta, pesi opetuslasten jalat ja sanoi, että kattokaa nyt teillä ei ole mitään nokankoputtamista tähän Taivasten Valtakunnan päinvastaiseen malliin, palvelvan johtajuuden malliin. Kun minä tein niin teidänkin pitää tehdä perässä. Jeesus kertoi opetuslapsille tasan mitä tuleman pitää.

Sitten tuli pitkäperjantai, Getsemane ja tuskien rukousten yö. Koko maailman taakka alkoi painaa harteilla. Saatana hyökkäsi kaikella voimallaan, valheen vallalla. Voin kuvitella päässä liikkuvan syyttäjän ja demonien äänet; turhaan menet ristille, kuolet sinne, etkä nouse uudestaan, oot jossain kohtaa mokannu, häpäiset ittes ja isäs ja kaikki oli turhaa, kaikki oli turhaa. Jeesus rukoili niin että hikoili verta, sekin on käsittääkseni fysiologisesti mahdollista.

Opetuslapset ei oikeesti tajunnu, että mitä ne siellä puistossa tekee keskellä yötä, paitsi että Jeesus oli usein vetäytyny heidän kanssaan hiljaisuuteen rukoilemaan. Most of the time ne oli ihan pihalla että mitäs nyt tehdään ja miksi. Todennäköisesti sama nytkin ja oli Jeesuksen tuskallisin hetki, eikä jannut jaksanu edes valvoa ja rukoilla avuksi. Jeesus oli niin yksin.

Sitten tuli kiinniotto ja tuomio. Eivät löytäneet mitään vikaa puheista tai teoista, oli vaikea tuomita kuolemaan. Totuuden puhumisesta sai syytöksen Jumalan pilkasta kun Jeesus vastasi olevansa Jumalan poika. Sitten tuli turpaan vasemmalta ja oikealta.

Jeesus vietiin Pilatuksen eteen, eikä hänkään olis millään halunnut tuomita päivänselvästi syytöntä, mutta pelkästi kapinaa ja antoi periksi fariseusten yllyttämälle kansanjoukolle. 

Sitä ennen Pilatus kuitenkin ruoskitti Jeesuksen muodottomaksi jauhelihaksi sillä ajatuksella, että kai toi nyt riittää, ettei ne nyt halua sitä enää tappaa kun näkevät noin piestynä. Raamattu ilmoittaa että Jeesus oli runneltu enemmän kuin ketään. Häntä ei voinut enää tunnistaa Jeesukseksi. Roomalaisten ruoskat sisälsi metallin ja luun palasia ja ne jäi jumiin lihaan ja kun ruoska vedettiin takaisin, se repi lihakset ihan auki. Päähän painettu piikkikruunu lävisti päänahnkan jossa on paljon verisuonia, veren määrä oli mittava.

Pahoinpitely jatkui siten, että runnellulle ja selästä hermopäätteet aukiolevalle Jeesukselle sidottiin selkään painava poikkipuu, vähän niinkun junaradan poikkipuu joka painaa "kuin synti" ja estää käsien käytön tasapainon saavuttamiseksi. Via Dolorosa on varmasti tuntunut ikuisuudelta. Lopulta voimakas 33-vuotias puuseppä ei jaksanut kantaa poikkipuuta, vaan avuksi pakotettiin (perimätiedon mukaan) Kyrenestä Jerusalemiin pitkällä pyhiinvaellusmatkalla ollut Simon. Ristiinnaulitseminen tapahtui pilkkahuutojen ja syljeksinnän alaisena ja ristillä ei roikuttu mikään lannevaate päällä vaan siellä oltiin munasillaan totaalisesti häväistynä.

Ristiinnaullitseminen oli julmin kidutustapa sillä siellä vie yleensä kolme päivää kuolla ja kitua. Verenhukkaan ei kuole, naula menee valtimoiden ohi. Käsistä naula menee ranteen kohdalta, missä risteää hermopäät, paine aiheuttaa tuhannen voltin sähköiskun kaltaista kipua koko kehoon. Sama jaloissa. Jalat jätetään koukkuun, jotta kehon painoa joutuu ponnistellen kannattamaan. Ja ponnistella on pakko sillä kädet on venytetty niin pitkälle, että rintakehä ei pääse liikkumaan ja ei saa happea jos ei nosta jaloilla vähäsen ja silloin iskee jaloista kipusähkötys kuin tuhat volttia. Voit siis valita aina jonkun kivun tai tukehtumisen kerrallaan. Samalla verillä oleva selkä hankaa hiekan kanssa ristiä vasten ja riippuen puusta ja halkaisutavasta, siellä on vielä karhea puu selkää vasten.

Se ei kuitenkaan vielä riitä sillä Jeesus kantoi kaikki meidän sairaudet, myös mielen alueen sairaudet. Pommitus henkivalloissa oli jatkuva, risteilevät syyttävät ajatukset, skitsofreeniset ajatukset, kaikenlainen hulluus ja mielen kidutus, epävarmuus ja lopulta totaalinen yhteyden katkeaminen Jumalaan, joka oli suurin tuska. Jumala hylkäsi poikansa ristille minun takiani. Hylkäämisen aikaan tuli yhtäkkiä aivan pimeään kuin yöllä, vaikka piti olla aurinkoinen päivä. 

Lopulta Jeesus antoi henkensä. Antoi. Koska kukaan ei voinut sitä ottaa. Täysin synnitön ei ole kuoleman alainen.Tässä kohtaa saatana riemuitsi, mutta hymy hyytyi kun Jeesus tuli voittajana tuonelaan, vietti siellä kolme päivää ilmeisesti saarnaten ja vapauttaen vangittuja ja otti sieltä vangitut matkaansa jotka uskoivat tai olivat uskoneet häneen. Nähdäkseni ne, jotka eivät olleet saaneet kuulla, saivat kuulla ja päättää itse (tästä ei pidä tehdä mitään teologiaa, tämä on vain ääneen pohdintaa).

Kolmen päivän ja kolmen yön kuluttua Jeesus nousi kuolleista, viikkosapatin ja suuren sapatin jälkeen (tässä toteutuu yli-kirjaimellisesti myös Jeesuksen toteamus siitä että hän on sapatin Herra). Jeesus ilmestyi ylösnousseena, kirkastetussa ruumiissa opetuslapsille ja yli viidellesadalle muulle, söi ja joi heidän kanssaan ja silti käveli ovien läpi ja ilmestyi milloin missäkin. Vähänkö siistiä! Jeesus ppetti ja varusti opetuslapsia neljänkymmenen päivän ajan ja sitten nousi taivaaseen. Se oli tärkeää sillä tässä kohtaa opetuslapsetkin vihdoin alkoivat tajuta kaiken mitä Jeesus oli kolmen vuoden aikana opettanut, mikä on Jumalan valtakunta ja miten se tulee.

Siitä kymmenen päivän päästä, viidenkymmenen päivän päästä ylösnousemuksesta saapui suuri lupaus, Pyhä Henki, josta voidaan vetää yhtäläisyysviiva Jeesuksen Henkeen, sillä he ovat yhtä. Nyt samat ihmeet jatkuivat, vaikka Jeesus itse oli poissa, mutta nyt opetuslasten kautta.

Siksi evankeliumeista seuraavan kirjan, apostolien tekojen nimen pitäisikin olla: Jeesuksen Kristuksen teot Pyhän Hengen kautta opetuslapsissa.

Pääsiäisen sanoma on: Jeesus voitti kuoleman, ehdollisena sinunkin puolestasi (ehtona on usko Häneen), Hän elää ja Hänen kauttaan sinäkin voit elää todellista, vapaata, voitokasta ja rauhantäyteistä elämää ilman addiktioita, katkeruutta, ilman tiedostettua kahlitsevaa syntiä, dialogiyhteydessä elävään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen, kaiken maailmankaikkeuden luojaan, sinun Isääsi.