Rakas ajopäiväkirja: Norge part 1

Osa 1, 2. syyskuuta 2017

Mitä mietin jakeluhommista:

Vähän esimerkkiä eiliseltä kuinka kivaa oli:
- Yks eurolava paperia yhteen toimistoon, lisätiedoissa: "toimitus 4. kerrokseen".
- ajan paikanpäälle, lastauslaiturilta ei hissiä, kolme ovea vain
- pääovista alkaa rappuset, ei saa lavaa sinne
- ajelen 15minuuttia etsien mistä pääsee taakse, takapiha löytyi jännästi kahden rakennuksen välistä jotka peittää näkyvyyden että siellä olis mitään
- jyrkkä alamäki ja siellä lukee "max 2tonnia/akseli" ei saa ajaa siis isolla autolla
- jätän auton kauemmas ja otan sähköpumppukärryt, koska tavallisella pumppukärryllä alamäki liian jyrkkä
- pääsen ovisummerilla sisään, mutta jumissa eteisaulassa kun mikään muu ovi ei ole auki
- soittelen lisää ovisummeria, sieltä tuli vihdoin henkilö avaamaan
- käytävä superahdas, joutuu vekslaamaan kuin autoa yrittäis veivata kahden auton tiukasta välistä pois
- pumppukärry osuu 4 kerroksessa hissin oveen sen hipaisun, että hissinovi jää jumiin ja lakkaa toimimasta.
- soitellaan 45min hissinkorjaajille, että pääsis pumppukärryjen kanssa takaisin autolle
- hissikorjaajat on eri kaupungissa
- jätän sähköpumppukärryt sinne kun ei niitä kukaan voi varastaakaan, korjaajat tulee seuraavana päivänä
- jatkan keikkaa tavallisilla pumppukärryillä

(Samanlaista on monessa muussa paikkaa, osoite on mitä on, eikä siitä oo tavarantoimitukselle mitään apua. Niinkun Platekompaniet. Osoite on Gullhaugtorg 1, mutta siellä ei oo mitään sen kaltaistakaan, siellä on joku Bokklubbenin päätoimisto, jonka alaisuudessa Platekompaniet toimii, oikea osoite on Gullhaugveien 7, mutta siellä ei missään lue, että paikka on Platekompaniet, ennenkuin kävelet mutkan taakse ja lastaussillalle saakka jossa ovessa lukee n 5cm kokoisilla kirjaimilla, että Platekompaniet.)

- No työpäivä meni sitten niin pitkäks, että noutotavaroiden vienti myöhään tapahtuu eri terminaaliin, joka on muuttunut kaikille, kysyn missä terminaali, sain osoitteen, navigaattori ei löydä osoitetta, soitan uudestaan, löydän perille
- soitan tämän jälkeen että mille portille, täällä on toista sataa porttia, vastaus: "ei hajuakaan"
- soitan toiselle henkilölle, sieltä löytyi tieto mitkä portit
- sain tavarat terminaaliin

- klo 1730, lähden vielä hakemaan erään yksityisasiakkaan noutoa, kun tämä ei ollut päivällä kotona
- soitan ja hän lupaa tulla
- paikka on asuinalueella, tamperelainen just ja just menee autojen väliin kun ajan isolla kuorma-autolla sinne.
- nainen tulee ja huomaa, että unohti avaimet, kysyy voitko odottaa 20minuuttia että hän hakee avaimet.
- totesin että kun jo oon täällä niin hae vaan, pidän taukoa, soittelin perheelle
- lopulta päivä loppuu klo 19:15, alkoi klo 6:55

Puhumattakaan puheluista asiakkaille. Tuntuu siltä, että kun on puhelu kyseessä niin on yhtäkkiä suurin kiire puhua norjaa. Se kuulostaa kurkkuääntelyn ja nielemisen sekoitukselta, jossa on vähän nousevaa intonaatiota. No, esitän suomenruotsiksi kysymyksiä, että oletko paikalla kyllä vai ei, liii´en skryygel dingel dongel molokoti molokoti. Aha.

Tänään sain haettua sähköpumppukärryt, täti lupas soittaa koska hissi on korjattu, mutta ei soittanu. Soitin tädin numeroon aamupäivällä: "tämä numero ei vastaanota puheluita": Laiton tekstaria, että mitä kuuluu hissille. Ei vastausta. Aavistin vain, että nyt hissin pitäis ehkä jo olla korjattu. Tätikin tuli kattoon ovesta, että kato moi sä oot täällä... Joo-o, kyllä oon.

Vaimo sanoi hyvin. Jakeluhomma on semmosille jotka juoksee pakoon omia ajatuksiaan tai hiljaisia hetkiä, muille taas, en voi käsittää miks joku haluaisi tuolla keskustassa vapaaehtoisesti pyöriä isolla autolla ja arpoa seuraavaa osoitetta. Ajaa sinne vielä ruuhkassa ja tulla takaisin ruuhkassa. Bonuksena voi vielä siinä ruuhkassa ajaa väsyneenä tai navigaattorin kenkkuillessa tunnelissa (niitähän täällä riittää) vaikka yhden risteyksen harhaan ja jatkaa siinä ruuhkassa hieman pitempään.

- Tosin timelönne, tuntipalkka nääs, että ei se sinänsä niin haittaa, mutta niinkun suolaksi pippurin päälle päivän päätteeksi, joskus se maistuu liian suolaiselta.

Viime kuusta oli sentään järkevämpi kun ajelin propaania ympäriinsä asemille. Tätä on nyt vielä kolme viikkoo jäljellä, ennenkun pääsen ajaa puolikasta. Uffaffaa.

Kyllä harvassa on duunit missä mun hymy hyytyy, mulla on nykyään lahjaksi saatu aika hyvä elämänasenne. Tän jakelusonnan lapiointi on ehkä tavallisen sonnan lapiointia raskaampaa. Tää on jo aika heavyä shittiä.